Arabian leimat – iänmääritys leiman ja vuosiluvun avulla

Arabian tehtaanleimat aikajärjestyksessä

Taulukon vuodet perustuvat suomalaisiin tunnistusoppaisiin ja lehtiartikkeleihin. Rajat ovat suuntaa-antavia, koska vanhaa leimaa on voitu käyttää vielä uuden rinnalla.

Oppaiden mukaan piippuleiman suunnitteli Kurt Ekholm. Iittalan merkkiluettelon mukaan pohjamerkki vaihtuu sen jälkeen vuosina 1964, 1971, 1975, 1981 ja 2014.

Kuinka luen leiman viereisen numeron?

Vuodesta 1900 alkaen leimaan on liitetty ajoitusnumero, jossa on kahdesta neljään numeroa. Lukutapa vaihtui 1940-luvulla:

• Ennen 1940-lukua: ensimmäinen tai kaksi ensimmäistä numeroa ovat vuosi, viimeinen tai kaksi viimeistä kuukausi. Esimerkit: 06 on kesäkuu 1900, 123 on maaliskuu 1912 ja 2411 on marraskuu 1924.
• 1940-luvulta alkaen: järjestys kääntyy, eli ensimmäinen numero on kuukausi ja loput vuosi. Esimerkit: 545 on toukokuu 1945 ja 554 toukokuu 1954.
• Kaksinumeroinen luku piippuleiman alla: tulkitaan yleensä valmistusvuodeksi, joten luku 50 tarkoittaa vuotta 1950.

Kirjaston tietopalvelu on vastannut juuri tähän kysymykseen samalla tavalla. Lisää numeroista kerrotaan sivulla Arabian numero pohjassa.

Esimerkkejä: miten leima ja numero yhdistetään

Yhdistä leima ja ajoitusnumero, niin saat tarkimman tuloksen ja samalla varmistuksen.

• APA-leima ja numero 2411. APA-leima on vuosilta 1917–1927. Ennen 1940-lukua numero luetaan vuosi ensin, joten 2411 on marraskuu 1924. Leima ja numero sopivat yhteen.
• Piippuleima ja numero 50. Piippuleima on vuosilta 1932–1949, mutta kaksinumeroinen luku kertoo valmistusvuodeksi 1950. Tästä näkee, että rajat ovat tulkinnanvaraisia ja vanhaa leimaa on voitu käyttää vielä vuoden verran.
• AAA-leima ja numero 123. AAA kuuluu vuosiin 1928–1932, mutta 123 tarkoittaisi vanhalla lukutavalla vuotta 1912. Tällöin joko leima tai lukutapa on tulkittu väärin, ja kannattaa tarkistaa uudelleen.

Jos leima ja numero eivät sovi yhteen, älä silti väitä ikää varmaksi myyntiilmoituksessa. Kirjoita mieluummin “leiman perusteella arviolta 1930-luvulta”.

Mitä muita merkintöjä pohjassa voi olla?

Ajoituksen lisäksi pohjassa voi olla koko- tai mallitunnus, esimerkiksi liemikulhossa FQ 1 tai paistovadissa AB 15. Museon tietueissa näkyy runsaasti malli-, koriste- ja tuotantokoodeja, joten samassa pohjassa voi olla leima, mallikoodi ja jokin muu tehtaan merkintä. Käsin maalatuissa tai taiteilijan tekemissä kappaleissa on lisäksi tekijän signeeraus, joka kertoo, kuka koristeli tai muotoili astian.

Kakkoslaadun merkinnät

Kakkoslaatu merkittiin 1930–1950-luvuilla tunnuksella 2:a tai II. Myöhemmin osa tuotteista merkittiin kylmäleimalla lasitteen päälle, eli merkki ei ole poltettu pysyvästi. Leimaton astia voi olla aito Arabia, mutta kakkoslaatua. Aiheesta enemmän sivulla Arabian kakkoslaatu.

Piippuleima ja harvinaiset maitokannut

Piippuleima kertoo, että astia on valmistettu vuosina 1932–1949, mutta leima yksin ei tee kappaleesta harvinaista. Arvoa määrittävät muoto, koriste, tuotantomäärä ja kunto. Maitokannut ovat keräilijöiden suosimaa tavaraa, ja yksittäisistä malleista kerrotaan sivuilla vanhat Arabian kannut ja Arabian harvinaisuudet.

Kun leimaa ei löydy tai se ei auta

Jos pohjassa ei ole leimaa, tunnista astia muodosta ja koristeesta. Vertaa kuviota sivuston sarjasivuihin tai kysy apua keräilijöiden yhteisöistä. Arabia-museo on aiemmin tunnistanut asiakkaiden astioita maksua vastaan, kun museolle on lähetetty kuva esineestä ja pohjamerkinnät. Tarkista palvelun nykyinen tilanne museolta ennen yhteydenottoa.

Hyvä käytäntö: valokuvaa pohja luonnonvalossa vinosti, jolloin himmeä leima erottuu. Älä hankaa likaa leiman päältä kovalla harjalla, koska lasitteen päälle jäänyt kylmäleima voi kulua pois.

Muistilista pohjan tutkimiseen

1. Puhdista pohja pehmeällä, kostealla liinalla.
2. Valaise pohja sivusta ja ota kuva tehtaanleimasta, numeroista ja mahdollisesta signeerauksesta erikseen.
3. Tunnista leima yllä olevasta taulukosta.
4. Lue numero leiman ikää vastaavalla tavalla.
5. Tarkista, sopivatko ikä, muoto ja koriste toisiinsa.

Mistä lisätietoa?

Arabian tehdasmuseo syntyi vuonna 1941 taiteellisen johtajan Kurt Ekholmin aloitteesta ja avautui tehtaan sisäisenä museona vuonna 1948. Yleisölle se on ollut avoinna vuodesta 1984, ja nykyään siellä esitellään Arabian ja Iittalan tuotantoa vuodesta 1873 alkaen. Museon kokoelmatietueista löytyy runsaasti koodeja ja merkintöjä, joten se on luontevin paikka tarkistaa epäselvä pohjamerkintä. Keräilijöille suunnattu Keräilijän aarteet -sarjan Arabian astiastoja -kirja kattaa vuodet 1874–1974 ja sisältää pohjamerkintäluettelon.

Kokonaiskuva yrityksen vaiheista löytyy sivulta Arabian historia.