Kaj Franck

Franckin tuotanto yhdellä silmäyksellä

Franckin tuotanto jakautuu kahteen: massatuotettuun käyttöesineistöön ja uniikkeihin tai pieniin sarjoihin tehtyyn lasitaiteeseen.

Arabian taiteellinen johtaja

Franck valmistui sisustusarkkitehdiksi vuonna 1932 ja työskenteli ennen Arabiaa sisustusalan yrityksissä ja suunnitteli painettuja tekstiilejä. Arabialla hän aloitti 1940-luvun puolivälissä, ja vuonna 1948 hänestä tuli tehtaan taiteellinen johtaja. Sodanjälkeisinä vuosina hän uudisti arkiastioiden ajattelua: astian piti olla hyödyllinen, kestävä ja kohtuuhintainen. Tehtaan koko historiasta kerrotaan sivulla Arabian historia.

Kilta ja Teema

Kiltan suunnittelu alkoi 1940-luvun lopulla, ja sarja tuli myyntiin 1950-luvun alussa. Iittalan oman historiikin mukaan se syntyi perusmuodoista: ympyrästä, neliöstä ja kolmiosta. Astiat pinoutuvat, ja niissä on läpikuultava lasite ilman kuviota. Alkuperäiset värit olivat valkoinen, keltainen, ruskea, sininen, vihreä ja musta. Valmistus päättyi 1974, kun tehdas siirtyi kivitavaraan.

Teeman muodot Franck suunnitteli 1970-luvun lopulla kolmen vuoden aikana, ja sarja lanseerattiin vuonna 1981 kermanvalkoisena ja mustana. Materiaali oli ensin kivitavaraa, myöhemmin vitro-posliinia. Teeman värit ja osat on koottu sivuille Teema ja Teeman värit. Franckin muotoon on tehty myös Arabian Muumi-astiat, joista kerrotaan sivulla Muumi-astiat.

Franckin lasit: Kartio, Prisma ja taidelasi

Vuonna 1951 Franckista tuli Nuutajärven lasitehtaan taiteellinen johtaja, ja 1950-luvun puolivälistä lähtien lasi oli hänen pääasiallinen materiaalinsa. Vuonna 1958 syntyi Kartio-lasisto. Iittala kuvaa sen ajatuksen niin, että väri on ainoa tarvittava koriste. Sarjaan kuuluvat juomalasit ja kaadin, ja sitä myydään edelleen useina värisävyinä.

Prisma on Franckin lasitaideobjekti, jota valmistettiin Nuutajärvellä. Se kuuluu kerättyihin taidelaseihin, eikä sitä pidä sekoittaa arkikäytön juomalaseihin. Taidelasiin kuuluvat myös Ruutana-veistokset, Kremlinkellot ja Kukko-pullot, ja töissä käytettiin muun muassa kuplalasia, filigraania ja rengastekniikkaa.

Franckin vuonna 1956 tekemä Japanin matka vaikutti hänen näkemykseensä: karun kauneuden ihanne näkyy myöhemmissä töissä. Hän opetti 1960-luvulla Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä ja vaikutti siten kokonaiseen muotoilijasukupolveen. Arkkitehtuuri- ja designmuseon Franck-kokoelmassa on yli 7 000 esinettä, valokuvaa ja piirustusta.

Kartio-juomalasit ja kaadin käytännössä

Kartio on Franckin tunnetuin lasisarja, ja Iittalan valikoimassa on juomalaseja ainakin 21 ja 40 sentilitran koossa sekä 95 sentilitran kaadin. Juomalasi on helppo yhdistää muihin astioihin, koska muoto on kartio ja väri ainoa koriste. Jos etsit Franckin juomalasia, tarkista ensin, onko kyse Kartiosta vai Nuutajärven taidelasista. Taidelasit ovat harvinaisempia, ja niiden tunnistus tehdään museon tai huutokauppayhtiön kuvauksen perusteella.

Kaadin on Kartio-sarjan osa vuodelta 1958, ja Iittala myy sitä edelleen. Se on lasinen, eikä sitä pidä sekoittaa Arabian keraamisiin kannuihin; niistä kertoo sivu kannut.

Maljakot ja muut Franckin esineet

“Kaj Franck maljakko” viittaa yleensä Nuutajärven lasimaljakoihin tai taidelasiobjekteihin, ei Arabian keramiikkaan. Franck teki Nuutajärvellä sekä käyttölasia että taidelasia, ja museokokoelmassa niitä on laajasti. Yksittäisen maljakon mallinumeron ja valmistusvuoden voi selvittää museon tai huutokauppayhtiön luettelosta.

Miten Franckin astiat tunnistaa

Franck-astiat tunnistaa muodosta ja leimasta, ei koristeesta:

• Kilta on fajanssia, ja vanha Arabian pohjaleima viittaa aikaan ennen Teemaa. Leimojen tulkinta löytyy sivulta Arabian leimat.
• Teema on pyöreää tai neliömäistä ja koristeetonta, kulhot ovat lähes puolipalloja ja kupit suoria sylintereitä.
• Kartio-lasi on suora, kartiomainen ja värillinen, ja sen tunnistaa yksinkertaisesta muodosta ilman koristeita.
• Kaikki Franckin esineet noudattavat samaa ajatusta: jokaisella muodolla on tehtävä, eikä mitään ole liikaa.

Jos etsit vanhaa Kaj Franck -astiaa, aloita muodosta ja pohjan merkinnöistä. Kahvikuppien ja kannujen pohjamerkintöjen vertailuun auttavat vanhat kahvikupit ja vanhat kannut. Teeman ja Kiltan eroa selvittää Kilta-astiasto.

Franck ja kierrätysajattelu

Iittala kuvaa Franckin uraauurtaviksi ajatuksiksi vastuullisuuden, tasa-arvon ja kohtuullisuuden. Ajatus kulkee mukana hänen astioissaan: Kilta ja Teema on tehty kestämään vuosikymmeniä ja täydennettäväksi vähitellen, jolloin yksi osa kerrallaan on riittänyt.

Mistä lisää tietoa

Arkkitehtuuri- ja designmuseon verkkosivuilla on Franckin esittely ja kokoelmatietoa. Yle on kirjoittanut Franckin Japanin-matkasta ja sen vaikutuksesta hänen estetiikkaansa. Museoiden kokoelmatiedot löytyvät myös Finna-palvelusta, ja niitä kannattaa käyttää, kun haluat varmistaa mallin nimen tai valmistusajan.

Miksi Franckia pidetään erityisenä

Franckia on kutsuttu suomalaisen muotoilun omatunnoksi. Hänelle astia oli arkinen työkalu, ja hän ajatteli, että sen pitää kestää käytössä ja sopia yhteen muiden esineiden kanssa. Siksi Kiltan muodot jatkoivat Teemana, ja samat muodot ovat edelleen valikoimissa.