Kilta-astiasto

Mikä Kilta oli?

Franck oli Arabian taiteellinen johtaja vuodesta 1948. Kilta syntyi sotienjälkeisen niukkuuden aikaan halvaksi, kestäväksi arkiastiaksi, ja V&A:n kokoelmakuvauksen mukaan se poltettiin vain kerran, mikä piti kustannukset alhaalla. Iittalan oman historiikin mukaan suunnittelu alkoi vuonna 1949 ja sarja tuli myyntiin 1952; muissa lähteissä vuosiluku on 1953, joten kannattaa puhua 1950-luvun alusta.

Ensimmäisessä sarjassa oli vain kahdeksan osaa. Ne rakennettiin yksinkertaisista geometrisista muodoista: ympyrästä, neliöstä ja kartiosta. Lautanen toimi kansena, kuppi oli ilman korvaa ja pienellä muutoksella kahvikupista tuli sokerikko tai kermakko. Muotojen pino säästi tilaa kaapissa.

Mitä Kilta-sarjaan kuului?

Tyypillisiä osia olivat tee- ja kahvikupit aluslautasineen, munakuppi, pyöreä malja ja neliönmuotoiset maljat, sokerikko, kermakko, suorakaiteen muotoinen tarjoiluastia, lautanen sekä kaadin. Astioita ostettiin yksitellen, ei valmiina kattauksina, mikä oli aikanaan uutta.

Kun etsit Arabian Kilta-kannua, kyse on todennäköisesti sarjan kaatimesta. Tarkkaa mallia ja mittoja kannattaa verrata museokokoelmiin, esimerkiksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon Franck-kokoelmaan, ja tarkistaa pohjaleima.

Kilta-astiat: värit ja lasite

Iittalan mukaan ensimmäisten vuosien värit olivat valkoinen, keltainen, ruskea, sininen, vihreä ja musta. Lasite oli läpikuultava, joten sävy näyttää eri tavalla kuin Teeman peittävämpi lasite. Fajanssi on huokoisempaa kuin posliini, joten vanhoissa kappaleissa lasite voi olla kulunut tai halkeillut.

Miten Kilta eroaa Teemasta?

Franck muokkasi muodot uudelleen 1981, jotta ne sopivat kivitavaralle, ja samalla materiaali vaihtui fajanssista kivitavaraan ja myöhemmin vitro-posliiniin. Muotokieli säilyi: ympyrä, neliö ja kolmio, pinoutuvat osat ja koristeettomuus. Tutustu erikseen Teema-sarjan osiin ja Teeman väreihin.

Kilta-astian tunnistaminen

Pohjaleima kertoo valmistajan ja usein aikakauden, mutta Kiltaa ei kannata tunnistaa vain värin perusteella, koska Teemaa on tehty samoista muodoista. Fajanssirunko, läpikuultava lasite ja vanha Arabian leima viittaavat Kiltaan; lisää tulkintaa löytyy sivulta Arabian leimat. Sarjan taustasta ja suunnittelijasta lisää kertoo Kaj Franckin sivu.

Kerma-kaadin, IS-purkki ja rajoitetut värit

Kilta ei syntynyt tyhjästä. Iittalan mukaan sarja koottiin ennen vuotta 1949 suunnitelluista malleista ja uusista osista, ja yksi vanhimmista on Franckin vuonna 1948 piirtämä MK-kermakaadin. Sen kapea nokka oli tehty niin, että kaadinta saattoi säilyttää viileässä ikkunalasien välissä aikana, jolloin jääkaapit eivät olleet yleisiä. Kermakaadin on yhä Iittalan valikoimassa. Sarjaan lisättiin myöhemmin erikseen suunniteltu IS-purkki, jonka väreillä tehtiin paljon kokeiluja. Alkuvärien lisäksi valmistettiin pieninä erinä beigeä ja lehmusvihreää.

Miten Kilta päättyi ja Teema alkoi?

Iittalan mukaan Helsingin tehtaan tuotantoa oli 1970-luvun alussa pakko tehostaa, ja Kilta lopetettiin vuonna 1974 samaan aikaan, kun tehdas luopui fajanssin valmistuksesta. Sarjan alkuperäiset muodot eivät sopineet uuteen kivitavarapohjaiseen massaan, joten Franckia pyydettiin muotoilemaan sarja uudelleen. Hän suunnitteli Teeman muodot noin kolmen vuoden aikana 1970-luvun lopulla, uudisti kansien nuppeja, yksinkertaisti korvien kiinnitystä ja lähensi muotoja perusgeometriaan: kulhot muistuttavat Teemassa enemmän puolipalloja ja kupit suoria lieriöitä. Teema tuli myyntiin 1981.

Franckin ajatus: astiat kaikille

Franck halusi tehdä astioita kaikille ihmisille: opiskelijalle ja lapsiperheelle, jotka eivät voineet ostaa kokonaista kattausta kerralla. Hänen periaatteensa oli, että esineen pitää olla tarpeellinen, toimiva, perusteltu ja oikea. Taloustaiton jutun mukaan tehtaan johto epäili ensin radikaalia yksinkertaistamista, kunnes yksi johtajista hyväksyi hankkeen ruotsinkielisellä lauseella “Låt honom nu försöka”, eli antakaa hänen nyt yrittää.

Tämä ajattelu näkyy sarjan rakenteessa. Yksi perusmuoto muokattiin pienillä muutoksilla useaksi astiaksi, mikä teki tuotannosta edullista, ja astiat sai ostaa yksi kerrallaan. Samaa tehtävää ajoi myöhemmin Teema, joka on yhä Iittalan valikoimassa.

Mitä Kilta-sarjasta kannattaa muistaa

• Kilta ja Teema ovat saman suunnittelijan sarjoja, mutta eri aikakausilta ja eri materiaaleista.
• Kilta oli fajanssia ja läpikuultavalla lasitteella, Teema alun perin kivitavaraa ja nykyään vitro-posliinia.
• Kiltaa valmistettiin 1950-luvulta 1970-luvun puoliväliin, Teemaa vuodesta 1981 alkaen.
• Kilta-sarjan osia ostettiin yksitellen, ja sama ajatus on Teemassa mukana yhä.

Teeman nykyiset koot ja värit löydät hubisivulta Teema-astiat. Vanhan Kilta-astian taustaa auttaa selvittämään sivu Arabian ja Iittalan historia, ja pohjan merkintöjä avaa sivu Arabian leimat.