Raija Uosikkinen

Uosikkinen yhdellä silmäyksellä

Koristeosastolta esimieheksi

Uosikkinen opiskeli posliinimaalausta Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1944–1947 ja tuli Arabialle vuonna 1947. Tehtaalla hän oli koristemaalari ja koristesuunnittelija, ja vuonna 1952 perustetun koristeosaston esimies. Hänen tuotannossaan on yli sata koristetta, kukkakuvioista ankariin viivakuvioihin. Koristeet, joita hän suunnitteli, koskivat sekä käyttöastioita että seinälautasia, joten hänen työtään on sekä kaapissa että seinällä. Nelikymmentä vuotta samalla tehtaalla tarkoittaa myös sitä, että hänen kuviointinsa kulkee läpi 1940-luvun lopun, 1950-, 1960-, 1970- ja 1980-luvun Arabian tuotannon. Tehtaan vaiheista kerrotaan sivulla Arabian historia.

Franckin muotoihin kuvioita

Ensimmäinen suuri tehtävä oli koristaa Kaj Franckin B-mallin esineitä. Siitä syntyivät Polaris, Linnea ja Hattara. Polaris on kivitavarasarja, jossa on painettu kasvikuvio, ja sitä valmistettiin 1953–1966. Franck teki muodon, Uosikkinen kuvion. Hattaran koristeen kerrotaan saaneen kultamitalin Sacramenton näyttelyssä vuonna 1961.

Emilia ja Ivalo

Emilia tuli 1950-luvun pelkistettyihin astioihin lisäämällä kuvioon tunnelmaa: puutarhaan, piknikille ja riippumattoon sijoittuvia hahmoja mustavalkoisessa värimaailmassa. Sarjan ensimmäinen vuosi on 1957. Vuonna 1965 Uosikkinen teki Ivalo-koristeen, jonka rytmiset viivat ovat pohjana Mainio-sarjan Sarastus-kuviolle. Emilian osat ja tunnistus löytyvät sivulta Emilia.

Pomona

Pomonan ensimmäiset luonnokset, mansikka, luumu ja omena purkeissa, ovat vuodelta 1962, mutta tuotanto ja myynti käynnistyivät vasta 1960-luvun puolivälissä. Kuvio peittää purkin pinnan kokonaan, ja aiheina ovat muun muassa mansikka, mustikka, karviainen, viinimarja, puolukka ja luumu. Sarjaa täydennettiin lautasilla, kulhoilla ja kannuilla. Purkkeja valmistettiin 1970-luvun puoliväliin. Pomona-nimellä on myös voirasioita, kannuja ja leikkuulautoja, ja purkkien aiheisiin kuuluu mansikan ja mustikan lisäksi hunaja. Pomonan purkit ovat siitä erikoisia, että kuvio kulkee koko pinnan yli eikä rajaudu keskelle. Koska eri lähteet kertovat purkkien tuotantovuosista ja kuvioiden määrästä eri lukuja, tarkista yksityiskohdat sarjasivulta tai museon tiedoista. Lisää löytyy sivulta Pomona.

Kalevala-vuosilautaset

Vuosina 1976–1999 Arabia julkaisi Kalevala-vuosilautasia, joissa Uosikkinen kuvitti kunkin lautasen etupuolelle yhden kohtauksen kansalliseepoksesta. Lautasen taakse painettiin vastaava katkelma suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sarjaan kuuluu 24 lautasta. Seinälautasten yleisesittely on sivulla Arabian seinälautaset.

Arabia Pop

Uosikkisen nimiin liitetään myös Arabia Pop, 1960- ja 1970-lukujen ruiskutekniikalla koristellut kahvikupit. Erityisesti harvinaiset värit, kuten lila, vaaleanvihreä ja tummanvihreä, ovat keräilijöiden etsimiä. Arvoon vaikuttavista tekijöistä kerrotaan sivulla arvokkaat Arabian astiat.

Koristeen tekniikat

Uosikkisen koristeissa näkyy usea tapa tehdä kuvio. Polariksen kasvikuvio on painettu, Arabia Popin värit ruiskutettu, ja koristeosaston maalarit työskentelivät myös käsin. Siksi samaa tekijää voi tunnistaa kuvion rytmistä ja aiheesta, ei yhdestä tekniikasta. Pomonan kuvio on peittävä ja runsas, Emilian hahmot ovat viivamaisia, ja Kalevala-lautasissa on kuvitus.

Mistä aloittaa

Jos kappaleessa on Uosikkisen nimi mutta sarja on epäselvä, aloita pohjan merkinnöistä ja vertaa niitä sivuun Arabian leimat.

Miten tunnistat Uosikkisen koristeen

• Pomonassa kuvio peittää pinnan ja aiheena on marja tai hedelmä.
• Emiliassa on hahmoja puutarhassa mustavalkoisena kuvana.
• Kalevala-lautasen takana on teksti kolmella kielellä.
• Franckin muodoissa kuvio on painettu, ja muoto sekä koriste voivat olla eri tekijöiden.
• Tarkista kappaleen pohjamerkintä ja vertaa museon tai huutokauppayhtiön luetteloon.

Mistä lisää tietoa

Uosikkisen ura on poikkeuksellisen pitkä: hän työskenteli Arabialla lähes koko työuransa, yli neljä vuosikymmentä.

Uosikkisen koristeet on koottu sarjasivuille, ja museokokoelmissa, muun muassa Victoria and Albert -museossa, on hänen töitään. Kuvioiden vuodet kannattaa tarkistaa sarjasivuilta tai museon tiedoista, koska eri lähteissä vuosiluvut vaihtelevat.