Oiva Toikka

Toikan työt yhdellä silmäyksellä

Arabian vuodet

Toikka valmistui keramiikkalinjalta Taideteollisesta oppilaitoksesta ja siirtyi Arabialle vuonna 1956. Hän työskenteli aluksi tehtaan eri osastoilla ja pääsi pian taideosastolle, jossa hän oli vuoteen 1959. Taideosastolla vallitsi kaksi linjaa: perinteinen astiankäsityö ja vapaa, veistoksellinen työskentely. Toikka valitsi jälkimmäisen. Hänen esineensä olivat tyyliteltyjä, humoristisia eläin- ja ihmishahmoja, joissa näkyi kiinnostus kansankulttuuriin. Taideosaston ympäristöstä ja muista tekijöistä kerrotaan sivulla Arabian historia.

Arabialla hän oli vain muutaman vuoden, ja hänen työnsä siellä oli taidekeramiikkaa, ei sarjatuotannon astioita. Samalla taideosastolla työskenteli samoina vuosikymmeninä esimerkiksi Rut Bryk, jonka työt olivat laattoja ja reliefejä.

Nuutajärvelle ja lasin pariin

Vuonna 1963 Toikka siirtyi Nuutajärven lasitehtaalle, ja lasista tuli hänen pääasiallinen materiaalinsa. Lontoon Victoria and Albert -museon kokoelmassa on hänen Lollipop Isle -lasiveistoksensa vuodelta 1969, joka on yksi aiheen aikaisimmista teoksista. Kastehelmi syntyi vuonna 1964, ja sen aiheena ovat kastepisarat. Flora kuuluu samaan 1960-luvun pöytälasien joukkoon, ja 1970-luvulla syntyivät Pioni ja Krouvi.

Lasilinnut

Birds by Toikka -kokoelma alkoi vuonna 1972 Sieppo-linnulla. Linnut ovat käsin puhallettuja, ja jokaiseen tulee tehtaalla signeeraus “O. Toikka Nuutajärvi”. Lintuja on syntynyt yli 400 lajia, ja mukana on luonnonmukaisten lajien lisäksi mielikuvituslintuja, joilla kullakin on oma tarinansa. Kokoelmassa on sekä pysyvää valikoimaa että vuosilintuja, ja kerääjät seuraavat molempia. Nykyisin Iittala valmistaa kokoelmaa kansainvälisenä menestyssarjana.

Linnut eivät ole tarkkoja luontokuvia. Nimet viittaavat lajeihin, mutta Toikka tulkitsi muodot vapaasti, ja mukana on puhtaita fantasialintuja. Siksi yksittäisen linnun tunnistaa parhaiten värin, muodon ja signeerauksen yhdistelmästä sekä Iittalan tai huutokauppayhtiön luettelosta, ei lajin nimestä.

Krouvi ja Arabia

Krouvi on Toikan vuonna 1973 suunnittelema lasituoppi. Pinnassa on himmeä kuvio ja tilavuusmerkintä, ja klassinen koko on 50 senttilitraa. Tuoppi kuului pitkään Iittalan valikoimaan, mutta sitä myydään nyt erikoisversiona jälleen Arabian nimellä. Kappaleen taustasta ja ominaisuuksista kerrotaan sivulla Arabia Krouvi.

Muu työ ja tunnustukset

Lasin lisäksi Toikka suunnitteli tekstiilejä, muovisia esineitä sekä puvustuksia ja lavastuksia oopperaan ja teatteriin. Hän sai muun muassa Kaj Franck -palkinnon, Prinssi Eugenin mitalin ja Pro Finlandia -mitalin sekä taiteilijaprofessorin arvonimen. Nuutajärven lasia suunnitteli 1950-luvulla myös Kaj Franck, josta kerrotaan sivulla Kaj Franck.

Miten tunnistat Toikan työn

• Linnuissa ja lasiveistoksissa on signeeraus, usein “O. Toikka” ja Nuutajärvi. Tarkista merkintä kappaleen pohjasta tai jalasta.
• Kastehelmi tunnistuu pienistä pyöreistä nystyröistä lasin pinnassa, Krouvi himmeästä kuviosta ja tilavuusmerkistä.
• Arabian taideosaston kappale on yleensä käsin muotoiltu hahmo, jossa on tehtaan merkintä ja tekijän nimi tai nimikirjaimet. Merkintöjen tulkinnasta kerrotaan sivulla Arabian leimat.
• Älä päättele tekijää pelkästä muodosta: tarkista aina signeeraus ja vertaa museon tai huutokauppayhtiön luetteloon.

Kaksi uraa, yksi tekijä

Toikan ura jakautuu selvästi kahteen: keramiikkaan Arabialla 1950-luvun lopulla ja lasiin Nuutajärvellä vuodesta 1963. Jos löydät kappaleen, jossa on nimi Toikka, ratkaise ensin, kumpaan ryhmään se kuuluu. Lasilinnut ja pöytälasit ovat Nuutajärven ja Iittalan tuotantoa, kun taas Arabian-aikaiset hahmot ovat taideosaston töitä. Tästä syystä ostajan ja myyjän kannattaa lukea kappaleen merkinnät huolella ennen kuin tekijästä tehdään päätelmiä.

Arvoon vaikuttavista tekijöistä, kuten signeerauksesta, tuotantomäärästä ja kunnosta, kerrotaan sivulla arvokkaat Arabian astiat. Sama logiikka pätee Toikan töihin.

Mistä lisää tietoa

Toikan teoksia on museokokoelmissa, muun muassa Victoria and Albert -museossa ja Norjan kansallismuseossa. Yksittäisistä linnuista ja Arabian ajan kappaleista on tietoa huutokauppayhtiöiden, kuten Bukowskisin, luetteloissa. Arabian figuurien yleisesittely löytyy sivulta Arabian figuurit.